" Hei mä asun täällä"
Yksi monista ravintolakaduista |
Uudessa asunnossa on nyt asusteltu jo parisen viikkoa, ja
alue alkaa tulla tutuksi.
Tykkäsin enemmän ensimmäisestä asuinympäristöstämme. Siellä oli
enemmän paikallisia ja vilkas rantakatu ja meri ihan lähellä. Täällä Los
Bolichesissa on tosi paljon suomalaisia, niin kun Iiris jo kirjoittikin.
Nyt vasta alkaa tajuamaan sen että "hei mä asun täällä". Eletään täällä ihan tavallista arkea, viikolla käydään töissä, ja vapaa-ajalla pyritään kiertelemään paikkoja ja tutustumaan lähialueisiin mahdollisimman paljon.
Täällä kulttuuri ja ihmiset ovat täysin erilaisia kuin suomessa. On ihanaa kun ihmiset hymyilee ja tervehtii vaikka junassakin, kun istutaan vastapäätä. Muutenkin desibelit ovat junissa ja busseissa hieman suuremmat, kuin suomessa. Täällä ihmiset oikeasti keskustelevat ja eivät häpeile puhua kovaäänisesti.
"La cuenta por favor"
Käytiin Iiriksen kanssa ulkona syömässä kahtena iltana
viimeviikolla. Ensimmäinen kokemus oli pettymys, otimme molemmat ”menu del
diat” ruoka- annokset eivät näyttäneet herkullisilta ja maistuivat pakasteilta. Mietimme myös kovaan ääneen, että mikä tämä paha haju on, kunnes tajuttiin, että se oli Iiriksen ruoka.
Siinä sitä sitten ihmeteltiin puoliääneen pahaa ruokaa, kunnes kuulimme tarjoilijan puhuvan
suomea. Hän oli varmasti ymmärtänyt ja kuullut meidän keskustelun. Nolostuneina tilasimmekin pian laskun.”La cuenta por
favor ja äkkiä pois…”
Toisella kertaa pelasimme varman päälle ja menimme
”vakiopaikkaamme”. Avocadoa ja katkarapuja alkupalaksi, porsaan sisäfilettä
pippurikastikkeessa ja vielä jälkiruuaksi jäätelöä ja mansikoita. Ja voitteko kuvitella
kaikki tämä vaan 12 euroa.
Otimme myös Sangria-kannun, tietenkin valkoviinillä, koska
punaviini Sangriahan on aloittelijoille. Nyt ymmärsimme myös syyn tähän. Saimme
HIEMAN vahvan kannullisen, sitä ei vain kerta kaikkiaan pystynyt juomaan.
Pyysimme mehua siihen joukkoon, ja ystävällinen ravintolahenkilökunta tietenkin laittoi, alkoholipitoisuus oli edelleen melkoinen ja
lopputulos olikin tuttu "La cuenta por favor"
Lähi alueet tutuiksi
Töissä menee hyvin. Olen oppinut paljon uutta ja opin
kokoajan enemmän ja enemmän. Autovuokraamossa työskentely on monipuolista,
siinä pääsee tekemään paljon muutakin kuin vain pelkkiä toimisto hommia. Teen
asiakkaille autovarauksia puhelimitse, sähköpostilla tai joskus jopa
kasvotusten, syötän varauksia varausjärjestelmiimme, toimitan autoja
asiakkaille, ja hoidan erilaisia asiakaspalvelutilanteita.
Välillä pääsee ajamaan parkkiasiakkaiden Porscheja ja Ferrareita,
toisinaan taas parkkeerausvuorossa saattaa olla joku vanhempi auto, joka just
ja just lähtee liikkeelle. Olen päässyt myös ajamaan vuokra-autoja asiakkaille muun muassa Marbellaan, Torrebancaan, Benalmadenaan ja Fuengirolaan. On ollu tosi kiva, kun on päässyt toimistotyön lisäksi näkemään paikkoja ja ajelemaan ympäriinsä. Lähialueet tulevat siis tutuiksi.
Perjantaina olin ajatellut meneväni Malagaan työpäivän
jälkeen. Malaga kuitenkin vaihtui Benalmadenaksi pudotettuani puhelimeni
asiakkaalle viemääni vuokra-autoon.
Soitin asiakkaalle ja sovin tapaamisen
työpäiväni jälkeen Benalmadenassa. Työkaverini ystävällisesti tarjoutui
seurakseni, ja hyvä niin, sillä olisin varmasti eksynyt, kun en olisi pystynyt
edes soittamaan.
Benalmadenan ranta satama oli kivan näköistä seutua ja
pistin merkille muutamia paikkoja joissa haluan mennä siellä vielä paremmalla
ajalla käymään. Benalmadenassa oli muun muassa Sealife, jossa voisi olla hauska
vierailla. Löytyipä sieltä pieni paikallisten suosima ravintolakin, josta sai
hyvää ruokaa ja erinomaista palvelua kohtuulliseen hintaan. Ei siis mikään
turha reissu ollenkaan.
Viikonloppuna kävin aivan ihastuttavan idyllisessä Mijasin
kylässä. Menin sinne bussilla Fuengirolan bussiasemalta ja matka kesti noin 20
minuuttia. Tapasin Mijasissa asuvan sukulaiseni joka esitteli minulle upeita
vuoristo maisemia ja kertoi hieman Mijasin historiasta ja tapahtumista.
Mijasissa on myös 1900
luvulla rakennettu vanha härkätaisteluareena ja siellä edelleen järjestetään
härkätaisteluita. Uskaltaiskohan sitä mennä katsomaan, kuulemma aika raakaa.
Vierailimme myös muutamissa kirkoissa, joita Mijasista löytää melko paljon,
ehkä niistä upein ja vierailun arvoisin oli tuo vanha kalliokirkko Virgen Santa
Maria de la Pena. Suosittelen kyllä
Mijasissa käymistä, jos täälläpäin liikkuu.
Tässä kaikki tältä erää, saa nähdä mitä ensiviikolla tapahtuu.
Buenas nochesta vaan!
-Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti